Terra Novan historiaa
Isojärven maatilan päärakennus lienee Anders Roos vanhemman rakennuttama, ilmeisimmin jo 1700-luvun puolella. Ei siis riittänyt tälle valtaporvarille kaupunkitalo ja laivanrakennus ja kauppatoimet vaan hän halusi kokea myös maaseudun rauhaa ja luonnon idylliä, viljellä maata, kasvattaa karjaa ja ennenkaikkea hevosia. Perimätieto kertoo, että hevoskasvatus oli hänen sydäntään lähellä, ja että hän olisi aikanaan tehnyt myös hevosmatkan Tornion kautta Tukholmaan sen ajan teitä ja muita mahdollisuuksia ajatellen sitä pidettiin jokseenkin yltiöpäisenä tekona.
Agronomi Helge Witting on kaupungin omistaman Isojärven maatilan hoitajan ominaisuudessa asunut perheineen tässä vanhassa talossa viimeiset 33 vuotta. Wittingit vakuuttavat yhdestä suusta, että se on täysin asumiskelpoinen yhä vielä, että hirret ovat kovat ja peräänantamattomat, lattiat ja katot ja seinät ovat pysyneet jykevästi suorina ja paikoillaan. Talo ei ole kylmä, ja se on tehty sellaisella huolella ja perusteellisuudella, että harvoin sellaista tapaa: esimerkiksi jokainen akkunaruutu talossa on avattava, siis saranoilla ja haalla varustettu. Kaikki talossa on pyritty säilyttämään alkuperäisessä muodossa, ainoastaan muutamia väliseiniä on aikojen kuluessa lisätty.
Agronomi ja rouva Witting ovat molemmat kotoisin läheisestä Kvikantin kylästä ja ovat lapsesta saakka kuulleet kerrottavan yhtä ja toista Roosien ajasta. Agronomi Wittingin äidinisän isä on seilannut Roosin laivoilla, rouva Anna Wittingin isoisän isän veli taas on ollut Roosin herrasväen kuskina ja hevostenhoitajana, eikä ole kovinkaan kauan siitä, kun hänen korkea ajurinhattunsa vielä oli tallella kvikantilaistalon vintillä.
Agronomi Helge Witting kertoo muistavansa vielä hyvin lapsuudestaan sen kookkaan täytetyn kilpikonnan, joka riippui tämän talon toisen kerroksen eteisen katossa. Se oli aikanaan tuotu Roosin laivojen mukana vierailta mailta, samoin kerrotaan laivojen paarlastina tuodun ne luonnonkivet, joista talon alakerta on rakennettu.
Lähde: Keskipohjanmaa 6.9.1969